Näin kaunis, ihana ja söpö alku nousi yhdestä noista neljästä luumunsiemenestä, jotka laitoin kasvualustaan n. kolme vk sitten. <3 Tämä oli rikkoutuneesta siemenestä. Oli ilon päivä kun huomasin tämän, otin kasvutörpön pois patterin päältä. Mutta kaksi yötä myöhemmin heräsinkin suureen suruun, kun hän oli rusettunut ja kuihtunut pois. :.....( Ehkä ei olisi pitänyt laittaa kelmua päälle pitämään kosteutta tasaisena, koska oli sen jälkeinen yö, kun kuoli. Mutta nyt kun on kaikki idätystetrat patterin päällä lämpimässä, niin saa sitten olla koko kastelemassa sit taas. Hmmm.
Ehkä siemeniä voisi koettaa hieman rikkoa, kun tämäkin nousi ensimmäisenä, hieman hassusti kyllä kuten kuvasta näkyy.
En kyllä kestä menettää toista enää. Laiton hänet yönä viereeni nukkumaankin eli oli meillä yksi yö yhdessä, ehkä rakkaudessa ei ratkaisen pituus vaan syvyys. Oi Amy - hänen nimensä -, en unohda sinua koskaan. Olit ensimmäinen. <3 R.I.P.
Nyt nousivat tunteet niin pintaan, etten jaksa tähän hätään kertoa kannukasvini voinnista tai eräästä avokadon siemenestä jonka pelastin ulkoa, kuoleman kielistä. Amyn kuolemasta on nyt kohta viikko ja nyt vasta voin edes kirjoittaa asiasta. Ehkä on ihmiselle julmaa rakastaa (kasvejaan) näin syvästi
